Sarvikkaankosket tarjoavat kävijälleen luontokokemuksen, jossa mieli lepää

Oli aika suunnata kohti Sarvikkaan kylää, jossa sijaitsee kaikkiaan viidestä koskesta koostuva Sarvikkaankosket. Matkaa keskustasta kohteeseen on noin 15 kilometriä. Kaiken kuvista näkemäni ja lukemani perusteella odotusarvona oli varsin aisteja ravisuttava kokemus. On hienoa, miten monenlaista kävijää alueelle mahtuukaan. Alueella käy niin luonnosta nautiskelijoita, luontokuvaajia kuin kalastajiakin. Kätkeepä alue geokätkönkin, joten myös geokätköilijät saavat kätkön myötä osakseen aikamoisen luontokokemuksen.

Suuntasin ylämyllylle, jonka alueet kuuluvat Sarvikkaan koskialueen kalastuksen valvonnasta ja toiminnasta vastaavalle Sarvikkaankosken Kalastushoitoyhdistys ry:lle. Olin kutsunut paikalle Matti Sarvikkaan, jolle koskialue ja yhdistyksen toiminta ovat tulleet ajan saatossa tutuiksi. Matti toimi Kalastushoitoyhdistyksen puheenjohtajana 26 vuotta, kunnes kaksi vuotta sitten vetovastuu siirtyi Matin sanojen mukaisesti nuoremmille. Tällä hetkellä yhdistyksen puheenjohtajana toimii Matin poika Ville Rantamäki.

Monta muistoa ja tarinaa on kerrottavaksi paikasta. Olipa minun kaltaiseni ensikertalainen tai Matin tapauksessa kokenut kävijä, Matin mukaan yksi asia on ja pysyy: Sarvikkaankoskien kauneus ei petä koskaan. Onpa aluetta kutsuttu myös yhdeksi Lapuanjoen kauneimmista paikoista.

Kuvassa näkymä Sarvikkaankosken kävelysillan alapuolelta.
Sarvikkaankosket tarjoavat kävijälleen luontoelämyksen.

Taustalla kuuluva kosken lakkaamaton pauhunta liittää lauseeseen kokonaismerkityksen, jonka paikallaolija voi puhtaasti allekirjoittaa. Upeat maisemat, luonnon kokeminen ja luonnossa liikkuminen. Siinäpä syitä kerrakseen lähteä Sarvikkaankoskille.   

Kuvassa Matti Sarvikas
Matti Sarvikkaalle Sarvikkaankosket ovat yksi hienoimmista luontopaikoista.

Yhdistyksen Facebook -sivuilla on ajankohtaista tietoa, mitä ja milloin tapahtuu. Menetelmä on todettu varsin hyväksi ja tasapuoliseksi kaikille kalastamaan mieliville. Pääasiassa kaikki kalastusluvat myydään suurimmalta osin netistä, mutta Sarvikkaan sillan läheisyydessä olevasta vanhasta puhelinkioskista saa myös ostettua luvan tasarahalla.

Yhdistys hoitaa kaikki kalojen istutukseen liittyvät toimet. Monenlaista on koitettu sillä tuloksella, että esimerkiksi päälajike istutuksen suhteen on selvillä.

- Pääasiassa kirjolohta istutetaan. On taimentakin istutettu, poikasia ja mätiä, mutta huomattiin, etteivät ne pysyneet. Ja osaltaan myös täällä varsin yleinen koskikara on innokas syömään taimenen mätiä.-

Koskialueelle saapuu erityisesti perhokalastajia. Syötin käyttäminen ei ole sallittua, jolloin onkiminen koskilla on kiellettyä. Kalastajia tulee lähialueelta, mutta myös kauempaakin.

- Kalastajia kun kuuntelee, niin sanovat olevan lähialueen parhaimpia kalastuspaikkoja. Uutta kalaa tulee säännöllisin väliajoin. Luonto on kaunis ympärillä, niin mikä täällä on ihmisen ollessa.

-       Keväällä paisuntaveden laskiessa noin kahden viikon kuluessa vesi on sellaisella korkeudella, että voi kalastaa. Tuolloin kalaa laitetaan 250 kg. Siitä joka kahden viikon välein lisätään 100 kg lisää. Koko kesän aikana laitetaan arviolta 1000 kg kalaa. Kesähelteet tuovat oman poikkeuksensa kalan laittoväleihin, sillä kovin lämpimillä kala ei kestä liikuttamista.  

Kuva Sarvikkaankosken virtauksesta.
Koskialueella on sallittua luvan kanssa heittokalastaa ja perhokalastaa.

Kalastuskauden avaukseen liittyy kiinteä perinne.

- Peuralan Asepajalta tullaan ampumaan tykillä tuosta sillalta äänimerkki kalastuskauden avauksen merkiksi.

Kalastushoitoyhdistyksen omistukseen kuuluu Koskenniskan kiinteistö sekä tonttialue. Talo on rakennettu vuonna 2002. Matille tähän aikaan liittyy kaksi selkeää muistoa.  

- Siihen aikoihin eurot tulivat kuvioihin ja jäin itse samoihin aikoihin omista töistä eläkkeelle. Tuosta talon nimestä pidettiin aikanaan nimikilpailu ja johtokunnan suomilla valtuuksilla valitsin ehdotusten joukosta nimen Koskenniska.

Kuvassa kalanhoitoyhdistyksen omistama Koskenniska -rakennus.
Koskenniska

-         Alueella sijaitsevaa kotalaavua saa vapaasti käyttää kuka tahansa. Puitakaan ei tarvitse mukanaan itse kantaa, sillä ladoissa olevat puut ovat käytettävissä. Läheinen uimalaituri toimii paitsi uimapaikkana, myös kalastuspaikkana sekin, sillä siitä onkiminen on sallittua.

Kuvassa ylämyllyllä sijaitseva kotalaavu.
Kotalaavu
Kuvassa laavu ylämyllyllä.
Toinen laavu

Ylämyllyltä on luonnossa liikkuville tarjolla erimittaisia patikkareittimahdollisuuksia. Mattikin kertoo käyvänsä aina aika ajoin kävelemässä reittejä, ja usein mukaan lähtee myös hänen lapsenlapsensa.

Kuvassa patikkareittikyltit ylämyllyllä
Ylämyllyltä lähtee useampi patikkareitti.

 
Keskustellessamme kuljemme pitkin kävelysiltaa. Koski kuohuu ja luo pyörteitään alla. Silmä tähyilee kauas veden virtaamaan suuntaan. Maisemaan piirtyvä lehtomainen kasvillisuus saavat aikaan sen, että tunnen olevani tällä hetkellä sadussa, jonka päälukuna on ”Seikkailu Sarvikkaankoskilla”.

Tässä maisemassa mieli lepää.

Alamyllyllä sijaitseva Sarvikkaan silta on kunnostettu v. 2017. 



Hyviä kuvia Sarvikkaankoskista löytyy mm. Löytöretket -blogista. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maailmalta mansikkapellolle - Tarja Wasastjerna menee päin uusia kokemuksia

Kaatiala – Louhoksesta virkistyskeitaaksi

Lapsiperheiden Kuortane