Porraslampi seurassa toiminnan ydin on järven kunnosta huolehtiminen

Matka vie Ruonalle kohti Herojanpihalla sijaitsevaa Porraslampea, jossa tapaan Porraslampi seuran puheenjohtajan Mari Heroja-Anttilan. Järvi kimmeltää taustalla auringon osoittaessa siihen säteitään kaartaessani Herojanpihaan kuuluvan Anttiloiden talon edustalle.

Näkymä Porraslammelle.

– Tervetuloa Porraslammelle, jota kutsutaan paikallisten keskuudessa myös Lamminjärveksi, Mari toivottaa.

Mari on toiminut Porraslampi seura ry:n hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2017. Hallitukseen kuuluu kaikkiaan seitsemän jäsentä ja kaksi varajäsentä. Aika nopeasti selviää, että seuran toiminnan ydin kietoutuu Porraslammen hoitotoimenpiteiden ympärille. Muun toiminnan kehittämisen kannalta Mari myöntää viimeisten kahden vuoden olleen haasteelliset. 

Porraslampi seuran puheenjohtaja Mari Heroja-Anttila 

– Koronavuodet olivat luonnollisesti aika hiljaisia yhteistoiminnan suhteen, mutta Porraslammen kunnostustoimenpiteitä on tehty koko ajan. Yksi hallituksesta totesi hyvin järven hoitoon tehtävään yhteistyöhön viitaten, että lähtökohtaisesti se, että tämä järvi voi mahdollisimman hyvin, on kaikille järveä asuttaville tärkeä asia.

Porraslampi on noin 1,4 kilometrin pituinen metsälampi. Syvyydeltään se on verrattain matala. Vuonna 2017 toteutetun syvyyskartoituksen mukaan syvin kohta on 2,4 metriä. Porraslammen leveimmällä kohdalla on pituutta 400 metriä. Lammen ympärille levittäytyy kaikkiaan 32 mökkiä. Mari ja Markus perheineen ovat tällä hetkellä ainoat vakituiset asukkaat.

Porraslampi on kokenut niin nälkävuosien aikaan vuosille 1866–1868 sijoittuvan järvenlaskujen sarjan, jossa luonnonrehujen tuotantoalaa kasvatettiin. Tämän myötä pinta-ala pieneni samassa määrin kuin pintakin. Lampi alkoi umpeutua ja rahkasammallautat valtasivat tilaa. Toisen maailmansodan jälkeen alkaneiden metsäojitusten myötä lampi alkoi samentumaan ja happitalouden tilanne oli varsin heikko.

Sitten järven heikkoon kuntoon havahduttiin. 

– 1990-luvulla Porraslammen kunto herätti huolta mökkiläisten keskuudessa. Järven kunnostamiseen keskittyvä Porraslampi seura ry perustettiin vuonna 1999, Mari kertoo.

Seuran pääasialliseksi tehtäväksi kuvaillaan Porraslammen ympäristön, siihen liittyvien vesistöjen, vesien ja rantojen laadun parantaminen. 1990-luvun lopulla alkoi kunnostussuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen. Vedenpintaa nostettiin pohjapadon myötä.

– Seura on satsannut Porraslammen kunnostukseen kaikki nämä vuodet.

Omalla nuottausrannalla säilytetään Porraslammelle varta vasten räätälöityä nuottauskalustoa.

 – Pyritään nuottaamaan 3–4 kertaa kesässä riippuen, kuinka saadaan porukkaa kasaan. Nuottauskin on sen verran raskasta, että siihen tarvitaan useampi käsipari, Mari kertoo.

Porraslammella esiintyviä kalalajeja ovat pääasiassa hauki, ahven, särki ja lahna. Jonkin verran esiintyy myös kiiskeä, madetta ja Kuortaneenjärvestä kotiutettua kuhaa. Hoitonuottauksella pyritään vähentämään lähinnä runsasta särki- ja lahnakantaa. Tehokalastuksella on tuettu myös petokalana tunnetun kuhan kotiuttamista Kuortaneenjärvestä Porraslampeen.

Vuositasolla hoitotoimenpiteinä seura on toteuttanut säännöllistä vesikasvillisuuden niittoa. Yleisimpiä vesikasveja ovat ulpukka, siimapalpakko ja uistinvita. Mökkirantojen edustalla esiintyy erityisesti järviruokoa. Hankalimpia lajeja ovat isovesiherne ja vedessä kasvavista sammallajeista vesisammal ja sirppisammalet. Seuralla on oma vesikasvillisuuden niittoon tarkoitettu niittokalusto ja perämoottorillinen vene. Niittojäte on tärkeää kerätä huolellisesti rantaan.

– Resurssien puitteissa lipinlehtiä niitetään myös ympäri järveä, mutta jokainen mökkiläinen saa lainata seuran venettä hoitaakseen omaa ranta-aluettaan, Mari kertoo.

Merkittävä projekti on rahkasammaleen poistaminen uittamalla ja lopulta kaivinkoneella. Syksyllä 2021 saatiin päätökseen noin 1,1 hehtaarin kokoisen rahkasammallautan poistaminen. Projekti kesti kaikkiaan kaksi vuotta ja se toteutettiin hankerahoituksen turvin.

 – Kylän isännät ajoivat traktorilla rahkasammalta tuonne kahden kilometrin päähän nevalle, kun sitähän ei saa pohjavesialueen vuoksi läjittää tuohon rannalle, Markus Anttila kertoo.

Yhtenä toimenpiteenä tyhjennetään aika ajoin Porraslampeen laskevien metsäojien laskeutusaltaita. Ruotsin armeijan aikaisella polttomoottoripumpulla on käyty uhkaavaa happikatoa vastaan.

Paljon tarvitaan siis erilaista koneistoa. Kokonaisvaltaisen hoidon kannalta olennainen asia on avustukset, joita on saatu mm. Säästöpankki-säätiöltä, Kuortaneen kunnalta ja ELY-keskukselta. 

– Ilman avustuksia ei muutoin pystyttäisi näin laajasti järven hoitoa toteuttamaan, Mari summaa.

Mukavana tunnustuksena tehdystä työstä mainitaan v. 2017 Lassilan Sinikan puheenjohtajakaudella Porraslampi seuran vastaanottama Paras Pohjalainen vesistöteko -palkinto. 

– Se oli hieno tunnustus ja siitä on jäänyt mukavat muistot siinäkin mielessä, että lisäbonuksena saatiin porukalla matka Silakkasoutuihin. Mentiin Helsinkiin Kauppatorille kirkkoveneillä soutamaan – jussipaidat päällä tietenkin, Mari muistelee hymyillen.

Järven hoitotoimenpiteet ovat toiminnan ydin, mutta tärkeää on myös kokoontua yhteen mukavan tapahtuman myötä. Näistä yksi on kevättalvella järjestettävä Porraslampipilkki. 

– Suurin kalasaalis punnitaan luonnollisesti tarkalla vaa’alla, Mari nauraa.

Toinen on loppukesästä koittavat venetsialaiset.

 – Kokoonnutaan yhteen, grillataan makkaraa ja on leikkimielistä onkikilpailua. Sellaista mukavaa yhdessäoloa.

Sitten Markus kysyy, käydäänkö vesillä. Tottahan tuollaiseen tarjoukseen myönnytään ja niin suunnataan vesille. Veneeseen noustessani hämmästelen rannassa veden kirkkautta. Mari kertoo, että pohja on hietapohjaa. Lasten on hyvä käydä uimassa, kun ranta loivenee pikkuhiljaa syvemmälle mentäessä.

Porraslammella on 32 mökkiä. 

Kierrämme järven päästä päähän. Osa mökeistä on näkyvissä, osa pilkottaa pienesti metsän siimeksestä. Mietin mielessäni kaikkea sitä työtä, mitä Porraslammen eteen asukkaat ovat tehneet aikojen saatossa. Tavoitteenaan, että jokainen vesillä kävijä ja rannalla olija saisi nauttia puhdistuneesta vedestä ja kauniista rantanäkymistä.

Tällaisissa hetkissä se kaikki työ ja panostus, jota Porraslammen eteen tehdään, saa eräänlaisen palkintonsa. Voisi kaiketi todeta, että jos se ottaakin, niin paljon se myös antaakin.

Suosittelen lukemaan Kotolan Jukan tekemän kirjoituksen Lammen tarina, joka löytyy Porraslampi seuran sivuilta.

Näkymää pihapiiristä Porraslammelle.