Nappaako kala vaiko ei? Järvelle on syytä pakata mukaan myös rentoa mieltä ja malttia

Kesäisin moni suuntaa järvelle. Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön kalatalousasiantuntijaa Juha Ojaharjulle kalastus kuuluu ympärivuotisesti osaksi työtä ja vapaa-aikaa.

Juha Ojaharju yrittää kalastaa eri lajien suuria yksilöitä.

Vuonna 2006 Ojaharju muutti perheineen työpaikan perässä Kuortaneelle. Aktiivisena kalastajana Ojaharju suosi yhtenä kriteerinään Kuortaneenjärven suomia kalastusmahdollisuuksia.

- Sijainniltaan Kuortane oli työni kannalta keskeisellä paikalla. Lopulliseen ratkaisuun vaikutti Kuortaneenjärven ohella Urheiluopisto.

Muuton myötä Kuortaneenjärven kalastusapajat ja kalakanta ovat tulleet tutuksi. Kaiken kaikkiaan kalastajan näkökulmasta järvi on varsin kalaisa.

- Sieltä nousee kuhaa, haukea, lahnaa, särkeä, ahventa ja jonkun verran madetta. Ihan riippuu miten kalastaa. Kesällä jos esimerkiksi lähtee vetouistelemaan veneellä, yleisimmät kalalajit, joita nousee, on kuha, hauki ja ahven. 

- Itselläni se on aika pitkälti lahnan, hauen ja aika paljon myös ahvenen kalastusta.

Kuortaneenjärvi on tunnettu erityisesti runsaasta kuhakannasta. Kuhan keskikokoon on kiinnitetty huomiota, sillä se on verrannollisesti muihin järviin varsin pieni. Ojaharjun mukaan syitä tälle selvitetään parhaillaan.

- Esimerkiksi uudessa käyttö- ja hoitosuunnitelmassa on asetettu erilaisia toimia, jolla pyritään saamaan keskikoko kasvamaan.

Hoitosuunnitelman myötä kalastajan vastuu korostuu. Kalan koolle tulee esimerkiksi korkeammat alamitat ja kokonaan uutena ylämitta, jossa tietyn mitan ylittävät kalat tulee vapauttaa. Tämän mittarin ala- ja ylämitan välille mahtuvia kaloja on sallittua ottaa ruuaksi.

- Suuret emokalat tulee esimerkiksi vapauttaa, sillä todennäköisesti niiden jälkeläiset ovat nopeakasvuisempia, kuin pienempien kuhien jälkeläiset.

Ojaharju itse harjoittaa paljon vapakalastusta eri muodoissaan. Tie vie eri kalalajien perässä vaihteleviin paikkoihin.

- Omaa kalastusta luonnehtii ehkä eniten se, että yritän kalastaa eri lajien suuria yksilöitä. Jokaisella kalallahan on Suomessa suurkalaraja. Kotolan Jukan kanssa kierretään ympäri Suomea yrittäen kerätä eri lajien suuryksilöitä.

Usein onginta on kuitenkin ensimmäinen askel kalastukseen. Toisin kuin uskoisi, tuurilla on Ojaharjun mukaan hyvin pieni osuus onginnassa.

- Tietysti voi olla sellaista tuuria, että sattuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan, mutta aika pieni osuus kuitenkin loppupeleissä. Onginta mielletään vähän sellaiseksi aloittelijan lajiksi, mutta esimerkiksi omalla kohdalla onginta on yksi päälajeistani. Ongintaa voi harrastaa monin eri tavoin ja välineistöä on tarjolla pilvin pimein.

Yhtä tärkeää asiaa Ojaharju haluaa painottaa onkijan tapauksessa.

- Perinteinen puna-valkokoholla varustettu onkilaite kannattaa jättää markettiin, sillä sen painomääräkin on usein sellainen, että se kelluu vedessä vaakatasossa. Tällöin kala tuntee enemmän vetovastusta, ja todennäköisemmin hylkää syötin. Sen sijaan kannattaa laittaa muutama euro lisää ja ostaa moderni onkilaite, jossa on sulavalinjainen koho, ohuempi siima, sopivasti painoa ja riittävän pieni ja terävä koukku.

Kalastuksessa vuorokaudenajalla on merkitystä. Kalan aktiivisuuden ja syönnin kannalta tämä tarkoittaa kalastajan kannalta erilaista vuorokaudenrytmiä.

- Keskipäivä on useampien lajien kannalta huono aika kalastaa. Kalat aktivoituvat illalla noin kello kahdeksasta puoleen yöhön. Sitten voi olla pientä taukoa, kunnes aamuyön tunteina joskus kolmen aikaan kala jälleen liikkuu.

Kala syö aamuvarhaisesta ja illemmasta.

Juha tuumaakin naurahtaen, että toisin sanoen pitäisi olla silloin liikkeellä, kun olisi syytä olla nukkumassa.

- Kyllä itsekin saatan mennä illalla Kuortaneenjärvelle ja tulla yöllä kotiin. Kesällä paras syönti on usein ilta kuudesta johonkin aamu kuuteen. Yleensä kaikista parhain syönti loppuu, kun aurinko nousee. Valon määrä on monesti asia, joka vaikuttaa. Mutta sanotaanko, että ilmanpaine on se, joka vaikuttaa. Nouseva ilmanpaine on yleensä hyvä.

Ojaharjulle kalastamisessa mieluisinta on kalastus itsessään. Ruuaksi hän laittaa kalaa vähemmän. Jos kalalle ei vähään aikaan pääse, alkaa tauko tuntua.

- Se on jännä, jos esimerkiksi on sellainen tilanne, että voi lähteä kalaan, jos huvittaa, niin voi mennä hyvinkin viikko tai pari, ettei käy kalalla. Mutta sitten rupeaa eri tavalla ahdistamaan, jos tietää, että ei ole mahdollisuutta päästä kalaan.

Heinäkuu on perinteistä loma-aikaa, jolloin myös Kuortaneelle saapuu paljon mökkiläisiä. Ojaharju kehottaa lähtemään ilman kiirettä rentoutumaan kalastuksen parissa järvelle. Kalastuksessa on syytä pitää kuitenkin maltti mukana.

- Jos kalaa tulee oikein paljon, sitä tulisi ottaa mukaan vain sen verran, mitä ruokakunta kerrallaan tarvitsee. Laatu ei pakkasessa parane, ja sitä saa sitten järveltä lisää.

Eli ei muuta kuin järvelle. Ja koska kalaonnea ei sovi erikseen toivottaa, niin todetaanpa sitten, että kireitä siimoja!