Leppälänkylässä jytäjää elokuussa

 Tie vie Kylän raitilla -sarjassa kohti Leppälänkylää. Seuran toiminnan ohella aion mennä selvittämään, mitkä ovat Leppälänkylän Elofestivaalit ja millaista meininkiä tapahtuma oikein tarjoaa. Ja miten tällainen tapahtuma järjestetään keskellä kylää?

Kaarran Leppälänkoulun pihaan, jonka toiminta on lakkautettu vuosi sitten. Pihamaalla tapaan Leppälän maa- ja kotitalousseuran (MKS) aktiivijäsenen Ismo Mustapään Leppälänkoululla. Kiinnitän huomiota koulun seinässä isoin numeroin erottuvaan lukuun 110.

- Koulu juhlisti vuonna 2017 110-vuotista taipalettaan. Kokonaisuudessaan aikakausi kesti 114 vuotta, Mustapää selventää.

Leppälänkoulu

Leppälänkoulun tiloja vuokrataan juhlatilaksi.

Sinänsä hauska sattuma, että numeroluku sopii tällä hetkellä täysin Leppälän maa- ja kotitalousseuran ikään, nimittäin Leppälänkylän maamiesseura on perustettu v. 1912. Seuran alkuperäisenä toimitilana oleva Leppälänkylän maamiesseurantalo on rakennettu v. 1933. Nykyisin tila toimii paremmin kesäpaikkana ja erikseen vuokrattavana juhlatilana. Viimeisimmässä kaupassa Leppälän MKS osti nimiinsä myös Leppälänkoulun. Koulun takapihalla olevat leikkivälineet sekä jääkiekkokaukalo ovat kylläkin kuuluneet seuralle jo koulun ollessa toiminnassa. Pihapiirissä sijaitsevassa liikuntasalissa on pidetty Lakeudenportin kansalaisopiston liikuntakursseja, jonka lisäksi sitä vuokrataan juhlatilana.

Maamiesseurantalo

Leppälänkoulun liikuntasalin sisältä

- Sitten on tämä entinen opettajien asuntola, jossa on kaikkiaan kolme asuntoa, Ismo kertoo osoittaen koulua vastapäätä, tien toisella puolella sijaitsevaa rakennusta.

Kun on kaikkiaan kaksi toimitilaa ja toiminta nojaa "kökkätalkoisiin", on selvää, että jokaisen panos on tärkeä.

- Näilläkin tonteilla käy vuosittain arviolta sata tekemässä talkootunteja, Mustapää toteaa.

Kaikkiaan seuran hallitukseen kuuluu noin kymmenkunta henkilöä. Puheenjohtajana toimii Ismon veli, Niko Mustapää. Paikalle tiloja esittelemään saapuu myös seuran varapuheenjohtajana toimiva Ville Sallila. Ismo kertoo vastuualueekseen seuran kalustevuokrista vastaamisen. Ja niitähän löytyy; on astiastoa, pitopalvelukalusteita, erilaisista maatalouskoneista mainittakoon esimerkkinä salaoja-aura ja kaiken lisäksi vielä sirkusteltta. Mutta mihin tarkoitukseen?

- Leppälänkylän kesän suurimpana tapahtumana on elokuussa järjestettävät Elofestivaalit, jossa päivätapahtumana järjestetään traktorien mäkivetokisat. Päivän huipentumana on iltabileet täällä Leppälän koululla. Varsin tilava sirkusteltta toimittaa ruokateltan virkaa, Ismo avaa.

Mainittakoon myös yleisön kuljetuskärry, joka tunnetaan myös traktoritaksina. Sen lähtee tien päälle Elofestivaalien lisäksi Terwaviikoille ja yleisesti Kuhinoille.

- Vähän erilainen elämys kyytiläiselle, Ismo hymyilee.

Kuvan kuljetuskärryllä kyyditään yleisöä tapahtumissa.

On tullut aika keskustella lisää seuran kesän ehdottomasta päätapahtumasta. Paikallaolijoiden puheiden takaa paistaa selvä innostus ja ylpeys siitä, että tämän mittakaavan tapahtuma saadaan järjestää keskellä kylää. Mäkivetokisat edustavat kylän perinnettä, sillä ensimmäiset vetokisat järjestettiin vuonna 1990. Toiminta oli varsin aktiivista, mutta 2000-luvulle saavuttaessa homma hiipui. Kunnes vuonna 2018 oli aika jälleen kypsä ja perinne nostettiin uuteen valoon.

- Heti ensimmäisenä vuonna tapahtuma veti hyvin porukkaa. Siitä tapahtuma on kasvanut joka kesä, ja porukkaa tulee kauempaakin Suomesta, Sallila kertoo.

Etenemme koulun sisätiloissa karaokebaariin, jossa seinillä näkyvät mainosjulisteet osoittavat, että esiintyjäkattaus on ollut varsin nimekäs. Sitä se tulee olemaan myös tänä vuonna, kun esiintyjälavan valtaavat Pasi ja Anssi, Movetron ja Ressu Redford.

Tämän vuoden mainos. Etualalla päivitetty logo. 

- Kyllähän Leppälänkylän mäkivetokisat eroavat siinä edukseen, että meillä on tämä iltatapahtuma, Sallila toteaa.

Tapahtuma kun kasvaa, tarvitaan runsas joukko mainostajia ja tukijoita sekä paljon talkoovoimaa erilaisiin työtehtäviin. Kökkäapua tulee paljon myös kylän ulkopuolelta.

- Tällainen tapahtuma houkuttelee muitakin ja voisi todeta, että jollain tapaa samanhenkiset ovat löytäneet tänne järjestämään tapahtumaa. Ilman heidän tukeaan, ei olisi koko tapahtumaa eli siitä heille iso kiitos, Ismo toteaa.

Tänä vuonna 13.8. järjestettävää tapahtumaa varten minulle esitetään päivitetty logo. Myös fanituotteita on tulossa myyntiin. Järjestelyt vaativat pitempää aikajännettä, ja korona on tuonut parina viime vuotena omat mausteensa.

- Aina on mukauduttu tilanteeseen, mutta täytyy sanoa, että tuuria on ollut ajankohdan suhteen, Ismo kertoo.

Ismo Mustapää (vas.) ja Ville Sallila kehuvat Elofestivaalien tunnelmaa.

Jotain tahtotilasta kertoo sekin, että kun eräänkin kerran tapahtuman järjestämiseksi tarvittiin jokaiselle osallistujalle oma istuinpaikka, nehän tehtiin – kökkähommina tietenkin.

Paikalle saadaan sopivasti autenttinen näky juuri puheen ollessa mäkivetokisoissa, kun pihaan kaartaa traktorillaan Jukka Lampi yhdessä poikansa Eetu Lammen kanssa. Jukka kuvailee tunnelmaa sellaiseksi, jota on vaikea selittää. Se pitääkin kokea paikan päällä. Aika hyvä myyntipuhe siis!

- Ja kyllähän se, että yhtenä päivänä moninkertaistuu tämä ihmismäärä, mitä kylällä asuu. Sillähän se tunnelma osittain myös selittyy, Lampi lisää.

Eetu Lampi aikoo osallistua kilpailuun kuvassa näkyvällä traktorilla. 

Mäkivetotapahtumassa on myös garden-pulling luokka, jossa alle 18-vuotiaat lapset mittelevät sarjassa puutarhatraktoreilla. Lisäksi perinteisesti on nähty aikuisten ja lasten välistä kisailua. Eetu Lampea vastakkain asettuu tänä vuonna osallistuja, jonka taustat puhukoot matalan kynnyksen tapahtuman luonteen puolesta.

 - Yhdellä omista traktoreistani tulee vetämään osallistuja, joka on ajanut traktorilla tasan tunnin, Jukka kertoo.

Yhteisesti vielä korostetaan, että tapahtumaan voi tulla silkasta osallistumisen ilosta. Yksi porkkanakin löytyy, nimittäin kaikkien vetäjien keskeen arvotaan palkinto, jossa ajalla tai sijalla ei ole merkitystä. Sallila muisteleekin aiempien vuosien voittajia, josta löytyy tarinoita, jotka saavat hymyn huulille.

- Oli sellaisetkin kaverukset, joista toinen voitti yhtenä vuonna paljun ja toinen kuomukärryn toisena vuonna.

Tämän vuoden palkintoa ei ole vielä julkistettu. Ennakkotietona annettakoon, että on sen verran hyvä, että kannattaa tulla vetämään. Ja jos ei osallistumaan, niin nauttimaan tunnelmasta, jossa päivän äänistä vastaavat hevosvoimat ja illalla jytisee sitten aivan toisenlaiset voimat lavalla. Mutta voimista jos puhutaan, niin kaiken takana on taustavoima, jolla ponnistetaan tapahtuma keskellä kylää.