Etukuurtanelaasten toimintaan on mahtunut musiikkia ja valakiaa - ”Ehkä voitaisiin räväyttää vielä”

Kylän raitilla suunnattiin kohti Lentilää, Ylijoen kylälle tutustumaan kyläyhdistykseen nimeltä Etukuurtanelaaset ry. Kyläyhdistys on toiminut vuodesta 1998 kyseisellä nimellä. Nimi juontaa juurensa sijainnista, sillä etelästä kantatie 66:ta saapuessa Kuortaneen suuntaan, on Ylijoen kylä järjestyksessään ensimmäisenä vastassa.

Ylipään kentällä on monenlaista liikuntamahdollisuutta, joihin saa välineitä kyläyhdistykseltä. 

Tapaan yhdistyksen varapuheenjohtajan Sari Ylisen kanssa Nesteen parkkipaikalla, ja siitä matkaamme kohti Ylipään kenttää. Paikalle saapuu myös yhdistyksen hallituksen varajäsen Antti Koivumäki. Edessä avautuva kenttä näyttäisi tarjoavan puitteet monenlaiselle lajille. On jalkapallomaaleja, kolme frisbeegolfkoria ja uusimpana uudistuksena tälle kesää avattu beach volley -kenttä. Nurmikkoaluetta piisaa ja niiden hoitamisesta Sari ja Antti antavat tunnustusta Samuli Toivolalle, joka pitänyt alueen siistinä. Jalkapalloa säännöllisesti pelaamassa käyvät ovat myös ottaneet tavakseen omaehtoisesti leikata nurmikon, jonka jälkeen vastasiistityllä nurmella on hyvä alkaa pelaamaan. 

– Näitä mahdollisuuksia voi hyödyntää vapaasti. Kyläyhdistyksen puolesta on keskiviikkoisin säännöllinen beach volley pelikerta ihan senkin vuoksi, että silloin voi todennäköisemmin olla pelikavereita paikalla, Sari Ylinen kertoo.

Tapahtumien yhteydessä kentän laidalla sijaitseva kioski avataan myyntitoimintaan. Säästöpankkisäätiön avustusrahalla yhdistykselle on saatu hankittua kalustetta ja muuta välinettä.

– Meillä on esimerkiksi kymmenen puutarhapöytäryhmää, paellapannuja, muurikkapannuja ja kolme telttaa. Ja näitä saa vuokralle, Sari kertoo.

Yhdistykselle on hommattu vastikään myös karaokelaitteet. Toiveina onkin, että kyläläiset voisivat ideoida yhdessä niiden ympärille mieluisaa toimintaa. Kesäkuussa järjestettiin kirppisralli, jonka kirppisalue on ensimmäisen vuoden jälkeen laajentunut koko Kuortaneelle.

–  Siinä on useampana vuonna ollut käytössä sellainen rallikartta ja kotikirppispisteet ovat toimineet varikkoina, Sari kertoo.

Kentältä voi lähteä kiertämään myös 1,1 kilometrin mittaista pururataa. Ja mehän lähdimme Sarin ja Antin kanssa kävelemään pätkän verran. Rataa sivuaa osittain Lapuanjoki. Siinä on kesäistä kauneutta ja varsinkin rauhallisuutta kerrakseen pistää kävelyksi tai peräti juoksuksi. Talvisin pääsee sitten hiihtämäänkin, ja lyhyellä kokemuksella huomasin, että pururadalla olikin tarjolla aika mukavasti maastoeroja. 

Muutamasta kohtaa pururataa avautuu näkymä Lapuanjoelle.

Pururata ympäröi Ylipään kenttää.

Kävelemme kentältä lyhyen matkan päässä sijaitsevalle Ylipään hirviseurueen omistamalle tontille, jossa olevan hirvikämpän lisäksi pihassa on isohko kotarakennus. Se on Antin mukaan hirviseurueen kökän tulos. Tilavuuden vaikutelmaa lisää entisestään kodan korkeus. Etukuurtanelaasille paikka liittyy siinä mielessä, että he saavat käyttää tiloja osuuksiensa myötä myös toimintaansa. Yhteistyötä tehdään jatkuvasti, sillä kyläyhdistys vastaa esimerkiksi hirvipeijaisten kahvitarjoiluista. Asioista sopiminen helpottuu kummasti Antin toimiessa hirviseurueen vetäjänä. 

– Antin lupa kysytään tilojen käyttöön, Sari naurahtaa.

Kota on hirviseuran kökän tulos.

Kota on myös muiden vapaasti käytettävissä. 

Rakennuksesta saa heti vaikutelman, että paikka on hirviporukalle tärkeä kokoontumispaikka. Puitteet löytyy erilaisten juhlien järjestämiseen, ja se onkin tähän mennessä jo toiminut niin valmistujaisjuhlien kuin rippijuhlien pitopaikkana. Tilat ovat olleet käytössä myös esimerkiksi kyläyhdistyksen järjestämässä talviriehassa. Siellä on myös pidetty yhdistyksen kokouksia.

Hirvikämpän sisätiloista.

Sitten keskustelu ohjautuu tapahtumien järjestämiseen. Sari ja Antti toivoisivat, että tapahtumiin löytäisi porukkaa niin kävijöiksi kuin järjestäjiksikin. Hallitukseen kuuluu tällä hetkellä kuusi jäsentä varajäsenineen. Kyläyhdistyksen toiminnan kannalta olisi toivottavaa, että mukaan liittyisi toiminnasta kiinnostuneita jäseniä. Paljon on saatu aikaiseksikin, mistä hyvänä esimerkkinä käy yhdistyksen monipuolinen välineistö ja Ylipään kentän liikuntamahdollisuuksien kehittäminen.

– Esimerkiksi puheenjohtaja Marita Mäki-Kahra on tehnyt täydellä sydämellä töitä kyläyhdistyksen eteen, Sari kiittelee.

Sari pohtiikin, että yhdistykseen liittymisen esteenä voi monella olla pelko siitä, että yhdistykseen liittymisen myötä joutuu hartioita myöten hommiin. Toiminta nojaa kuitenkin vapaaehtoisuuteen ja hommia tehdään kyläyhdistyksen yhteiseksi parhaaksi.

– Tietysti sekin vaikuttaa, että on paljon harrastustoiminnan pohjalta muitakin yhdistyksiä, joiden toiminnassa ollaan mukana, Sari kertoo.

Hetkeksi käydään muistelemaan aikaa, jolloin Ylipään kentällä tanner tömisi ja musiikki raikasi, kun yleisönsä otti niin pelimannit kuin cover bändikin. Antti kertoo myös Valakia muistojaan, kun pääsiäiskokko veti aikanaan paikalle väkeä niin paljon, että tarvittiin järjestysmiehiäkin valvomaan tapahtumaa. Tapahtumasta on jäänyt monelle mieluisat muistijäljet, ja Antin mukaan vieläkin osa kyselee, poltetaanko Ylipäässä kokkoa. 

– Niistä tapahtumista jäi tosi mukava fiilis. Ehkä voitaisiin räväyttää vielä samantyyppisellä, Sari pohtii. 

Kuvassa Etukuurtanelaasten jäseniä: Antti Koivumäki (vas.), Sari Ylinen ja Tapani Rintamäki.

On tanner tömissyt pienempien osallistujienkin toimesta, sillä keväisin järjestettävät Ylipään sarjajuoksut keräävät pieniä osallistujia aina 3-vuotiasta lapsista lähtien Ylipään kentälle. Kaikkiaan tarjolla on kolme eri matkaa. Sijoituksista saa pisteitä kokonaispottiin, joita kerääntyy sitä enemmän, miten monelle matkalle osallistuu. Palkitsemisessa mennäänkin osallistuminen edellä. Lasten vilpitöntä riemua on mukava järjestäjänä seurata. 

– Lapset ovat jotenkin niin ihanan innokkaita, Sari hymyilee.

Lapsista puheen ollen, tullessa pyörähdetään vielä katsomassa Ylijoen koulua, jonka yhteydessä toimii myös Ylijoen ryhmis. Antille koulun tilukset ovat tulleet tutuiksi, sillä hän on toiminut siellä talonmiehenä. Koulun korkeimmalla harjalla näkyvässä tuuliviirissä olevassa kukon hahmossa erottuu vuosiluku 1989. Tämä siis nykyisen koulun rakentamisvuosi, sillä minulle kerrotaan, että Ylijoella on käyty koulua yli 100 vuotta. Pääsisäänkäynnistä, jonka edustalla seison, on eräskin kylän lapsi kirmannut opinahjoon. Lapsissa ja nuorissa on kylän tulevaisuus. Siihen toteamukseen on hyvä päättää tämänkertainen kyläyhdistysvierailu!

Ylijoen koululle tulevat vuorollaan kunnan fatbiket säilytykseen, ja niiden lainaaminen tapahtuu kyläyhdistyksen kautta.

Nykyinen toiminnassa oleva Ylijoen koulu on rakennettu vuonna 1989. 

Kylän raitilta, 

Kesäsomettaja
Merja Tuukkanen