Maakauppojen ja rakentamisen aikaa

 

 

Maanhankinta ja rakentaminen ovat nousseet merkittävään asemaan, kun tarkastellaan kahdenkymmenen vuoden virkakauttani Kuortaneella. Samoin elinkeinopolitiikka ja palvelujen kehittäminen sekä kuntatalous ovat olleet tärkeitä näkökulmia työssäni.  

Näinä vuosina olen neuvotellut ainakin viisitoista maanostokauppaa, jotka valtuusto on sittemmin hyväksynyt. Merkittävä maanhankinta oli 2000-luvun alkuvuosina tontin hankinta Nesteen liikenneasemaa varten kahdella eri kaupalla. Samoin merkittäviä maakauppoja ovat olleet myöhemmin tonttimaiden hankinnat S-markettia ja uutta alakoulua varten.  

Nokuan asuntoalueen käyttöönottoa edelsi maakaupat usean eri maanomistajan kanssa. Yrityselämän tarpeisiin ostettiin maata Sampolan alueelta, jonne yrittäjät ovat rakentaneet yhteistyössä toimitilaa. Kantatie 66:n ja Kuljuntien välissä on noin seitsemän hehtaarin asemakaavoittamaton alue, joka myös hankittiin yritystoimintaa varten.  

Niin ikään vielä odottaa asemakaavoitusta ja rakentamista alue, joka hankittiin kantatien varrelta yläkoululta pohjoiseen. Sama tilanne koskee vuonna 2008 hankittua 24 hehtaarin aluetta, joka rajoittuu Haavistontiehen ja Kuortaneenjärveen. Ihan ensimmäinen neuvottelemani maakauppa Kuortaneella koski Hallisenlammen ranta-aluetta. Tällä alueella on nyt lasten leikkipuisto ja venesatama.  

Edellä mainituilla maakaupoilla kunta on mahdollistanut eri toimijoiden rakentamishankkeita kuten edellä ilmenee. Kunta on tehnyt myös muutoin yhteistyötä usean rakennushankkeen toteuttamiseksi. Esimerkkinä tästä on paikallisen vanhustenkotiyhdistyksen uusi palvelutalo, jonka kunta sitoutui vuokraamaan 30 vuodeksi.  

Muita esimerkkejä rakentamisen yhteistyöstä on kunnan ja urheiluopiston yhteisen yhtiön toteuttama nykyinen LähiTapiola Areena sekä kunnan ja urheiluopiston pitkäaikainen vuokrasopimus I-Mediat Areenasta, jonka kunta rakennutti leasing-rahoituksella.  

Nämä mittavat urheilutilat ovat osa opiston alueen hulppeaa liikuntapaikkatarjontaa, joka on urheilijoiden ohella meidän kaikkien käytettävissä. Liikunnan ja urheilun vahvistamisessa on kunnan näkökulmasta perimmiltään kyse työpaikkojen, asukasmäärän ja paikkakunnan ostovoiman lisäämisestä.  

Valtion kanssa yhteistyötä on tehty tieolosuhteiden kehittämisessä eri puolilla Kuortanetta. Kunta on osallistunut virkakaudellani Leppäläntien, Kaarangantien, Virtalantien ja Kivenmäentien perusparannusten rahoittamiseen. Nämä tiet ovat valtion paikallisteitä. Erityisesti Kaarangantien ja Virtalantien hankkeissa kylien aktiivisilla ihmisillä oli erittäin merkittävä rooli rahoituksen järjestymisessä.  

Kunta itse on laajentanut juuri lukiorakennusta ja rakennuttaa parhaillaan uutta alakoulua. Tavoitteena on edelleen vahvistaa sekä yleislinjan että urheilulinjan vetovoimaa ja nostaa lukion oppilasmäärä vuoteen 2025 mennessä 250: een. Pienet koululaiset ja henkilökunta pääsevät uuteen Alvarin kouluun elokuussa 2021. Jo aikaisemmin, vuonna 2013 valmistui Kuortaneelle kautta aikojen ensimmäinen uusi päiväkotirakennus.  

Kuortaneen yleisurheiluareenaa olemme kehittäneet näinä vuosina reippaasti. Katsomon puupenkit ovat vaihtuneet etusuoralla muovi-istuimiin ja pääkatsomo on katettu. Kentän suorituspaikat ovat saaneet nykyaikaisen mondo-pinnoitteen. Nämä puitteet antavat mahdollisuuden toteuttaa merkittäviä kansainvälisiä kisatapahtumia ja tuoda Kuortanetta esille näkyvällä tavalla vuosittain.  

Elinkeinopolitiikkaa on paljolti toteutettu maan hankinnoilla, kaavoituksella ja kunnallistekniikan rakentamisella sekä eri toimijoiden rakentamishankkeilla. Toki myös kunta itse on investoinut uusiin yritystiloihin, esimerkiksi Manor Oy:lle vuokratun hallin laajentamiseen 1000 m2:llä vuonna 2013.  

Yritysten toimintaedellytyksiä on parannettu myös hankkimalla toimitiloja olemassa olevasta rakennuskannasta ja vuokraamalla niitä eteenpäin. Esimerkki tilajärjestelyistä on yhteistyö Kuortaneen Teollisuuspalvelu Oy:n kanssa, mikä on osaltaan ollut mahdollistamassa yrityskonsernin vahvaa kasvua. Toinen esimerkki on Kuurnan entisen kauppakiinteistön hankkiminen ja saneeraaminen vuokratiloiksi.  

Kuntapalveluissa otettiin iso askel ulkoistamalla sote-palvelut Pihlajalinnan ja neljän kunnan yhteisyhtiölle. Tavoitteena oli turvata lähipalvelut ja saada kuntien kustannukset paremmin hallintaan. Tavoitteet ovat toteutuneet suhteellisen hyvin, mutta palvelusopimuksen toteutus ja tulkinta vaativat jatkuvaa seurantaa ja neuvottelupöydissä istumista.  

Kuusiokuntien sote-uudistuksella ja muilla toimenpiteillä on pystytty pitämään kuntatalous hallinnassa. Kunnan asukaskohtainen lainamäärä oli vuoden 2019 lopussa 2280 euroa. Etelä-Pohjanmaan vastaava luku oli 4313 euroa ja koko maan 3342 euroa.  

Kun huomioidaan lainojen lisäksi myös vuokravastuut, oli Kuortaneen tunnusluku edelleen maakunnan ja koko maan lukuja merkittävästi pienempi. Samoin koko kuntakonsernimme laina- ja vuokravastuut ovat maakunnan ja koko maan vastaavia lukemia selvästi pienempiä.  

Kuntamme tuloveroprosentti 21,00 on kolmen muun kunnan kanssa Etelä-Pohjanmaan alhaisin. Kiiinteistöveroprosenttimme ovat lain sallimilla alarajoilla tai lähellä niitä. Kunnan taseessa on ylijäämiä viimeisimmän tilinpäätöksen mukaan noin 2,2 miljoonaa euroa.  

Kuntatalouden kunnossa pitäminen on tärkeää kunnan itsenäisyyden näkökulmasta. Vain heikon talouden kuntiin pääsee valtiovalta kiinni. Itsenäisyys puolestaan on ehdoton edellytys, kun halutaan turvata lähipalvelut, kehittämistyö ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet.  

Myös yksityispuolella on pitkän virkakauteni aikana tapahtunut merkittäviä asioita. Täällä perheeseemme syntyi tytär. Tänne meille valmistui uusi omakotitalo. Nämä perhe-elämän tärkeät asiat ovat vaikuttaneet siihen, että Kuortane on minulle paljon enemmän kuin pelkkä viranhoitopaikka.  

Kiitän kaikkia kuortanelaisia ja yhteistyökumppaneita näistä toiminnan ja yhteistyön vuosista. Pidetään Kuortaneen lippu korkealla myös tulevaisuudessa. 

Pentti Turunen, Kuortaneen kunnanjohtaja 1.2.2001 – 31.1.2021