Liikunnallisen elämäntavan hanke

Vaikka Kuortane tunnetaan liikunnallisuudestaan, niin täälläkin ihmisten liikkumiseen ja hyvinvointiin pyritään jatkuvasti panostamaan eri tavoin. Liikunnallisuus onkin nykyään jatkuvasti tärkeämmässä roolissa koko Suomessa, sillä liikkumattomuuden kulut yhteiskunnalle lasketaan jo jopa seitsemässä miljardissa eurossa per vuosi. Ihmisten liikkumiseen ja hyvinvointiin panostaminen onkin nähty nyt isona ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä, joka pyritään tuomaan mukaan jo varhaiskasvatuksesta lähtien. 
 
Kuortane on ollut usean vuoden mukana liikkuva koulu hankkeissa ja panostuksia liikunnallisuuteen on kehitetty varhaiskasvatuksesta lähtien. Nyt maaliskuussa käynnistyneessä hankkeessa on yhdistetty useita eri hankekokonaisuuksia ja saatu kokoon liikunnallisen elämäntavan hanke, jossa panostetaan etenkin ikäihmisten, mutta myös varhaiskasvatuksen ja perheiden liikkumiseen. 
- Meillä on sitä ikäihmisten toimintaa alettu tehostamaan. Kansalaisopisto ja eläkeläisjärjestöt ovat jo olleet aktiivisia, mutta nyt nähtiin, että kunnallakin voisi olla rooli siinä kehittämisessä ja tavallaan saada eri toimijat tietoisiksi vielä paremmin toisistaan, Kuortaneen kunnan liikuntasihteeri Tuomas Mikkola kertoo. 
 
Ensi vuoden toukokuuhun kestävään hankkeeseen on myös palkattu puolipäiväinen työntekijä, Merja Korpela, jolla on vahva liikuntatausta opiskelun kuin kilpaurheilunkin kautta. 
- Olen Kuortaneen urheiluopistolla opiskellut oikeastaan kaikki mitä mahdollista on. Olen käynyt peruskoulupohjaisen liikunnanohjaajan koulun, opiskellut urheiluhierojaksi sekä fysioterapeutiksi ja sitten käynyt vielä näitä vähän pienempiä kouluja opistolla. Oman urheilu-uran jälkeen tein oikeastaan fysioterapeutin hommia, kunnes sitten Alajärvellä liikuntatoimen sijaisuutta tehdessäni huomasin, että on aika kivaa työtä olla liikunnanohjauksen puolella, hankkeen projektityöntekijänä toimiva Korpela toteaa. 
 
Syyskuussa Kuortaneella aloittaneen Korpelan työ on vielä mennyt tutustumisessa varsinkin varhaiskasvatuksen ohjelmaan sekä tilanteen kartoittamiseen ja välinehankintoihin. Tapahtumista on jo saatu käyntiin omatoimiset perheliikuntaryhmät jalkapallohallissa ja ikäihmisten liikuntakerhot. 
Kuortaneen liikunnallisuutta hän pitää hyvänä, mutta haasteitakin on.  
- Ikäihmiset on tietoisia liikunnallisuudesta ja sen hyödyistä, mutta se miten paljon sitä itse asiassa toteutetaan, on eri asia. On niitä aktiiveja, jotka liikkuvat ja kulkee, mutta pitäisi löytää ne liikkumattomat motivoitumaan ja ymmärtämään, että nyt on ihan oikeasti aika lähteä liikkeelle, kertoo Korpela ja toteaa. 
Liikkumattomien kanssa lähdetään liikkeelle pienistä asioista ja omasta mielenkiinnon kohteesta. 
- Pyritään löytämään ne keinot, joilla selviää kotona pidempään eli jaksetaan nousta tuolilta ylös ja saadaan käsiin liikuntaa, Korpela jatkaa.

Aiemmissa hankkeissa liikkumista on saatu lisättyä niin varhaiskasvatuksessa kuin kouluissakin. Nyt halutaan vielä testata ja mitata aktiivisuuden määrää ja laatua. Samalla myös halutaan löytää etenkin vähän liikkuvia perheitä ja tarjota heille erilaisia perheliikunnan kokonaisuuksia ja tukea pienin askelin perheiden liikkumisen lisäämistä. 
- Liikkuva varhaiskasvatus hankkeiden puitteissa on jäänyt hyviä asioita ja vielä testataan ja mitataan mitä se aktiivisuus on ja mihin kohtaan pitäisi saada lisää aktiivisuutta, Korpela sanoo. 

Hyviä tuloksiakin antavien hankkeiden haasteena on se, miten hankkeiden aikana saadut hyvät toimet saadaan juurrutettua päivittäiseen arkeen. Kun hankerahoitus loppuu niin esimerkiksi henkilöresursseihin ei ole samalla tavalla rahaa. 
- Osaa hyvistä toimintatavoista saadaan varmasti jätettyä organisaatioihin, mutta toki kyse on resursseista, vaikka toimintaa saataisiin jatkettua muiden toimijoiden avulla, Mikkola pohtii.  
 
Vaikka liikunnallisuuden hyödyt tiedetään ja liikkumattomuuden kustannuksista on esitetty arvioita, on tarkka rahallinen mittaaminen usein hankalaa. Siksi Mikkola toivookin, että mittareina voitaisiin käyttää muitakin kuin raha. 
- Se ihmisen tunne siitä, että tämä on tärkeää ja tuntuu hyvältä, niin sitäkin varmasti tulisi arvostaa, eikä aina sitä epämääräistä mitä ei voida suoraan mitata, niin kuin terveyshyöty. Liikunnallisuuden yhteys terveyteen toki on selvä, positiivinen ja vahvakin. Toki tiedetään, että tällainen liikunnallinen hyvinvointipalvelu toimii ennaltaehkäisevänä työnä ja on siten poissa erikoissairaanhoidon menoista tai työpoissaoloista, mutta näitä on vaikea muuttaa suoraan luvuiksi tai rahaksi kyseisenä hetkenä. Siksi tulisikin käyttää mittarina sitä onko asiakkaat tyytyväisiä ja onko toimintaan kiinnostusta ja kysyntää, Mikkola päättää. 
 
Hankkeessa on järjestetty jo liikuntatapahtumia niin ikäihmisille kuin perheillekin.  
Joulun alla on suunnitteilla liikunnallinen joulutapahtuma sekä ikäihmisille että kotona hoidossa oleville lapsiperheille. Talven ja kevään aikana järjestetään pari isompaa tapahtumaa niin ikäihmisille, varhaiskasvatuksen yksiköille kuin perheillekin, joista osa järjestetään opiston sisäliikuntahallissa ja osa ulkona. Näiden päivät tarkentuvat vasta lähikuukausina osaksi koronan aiheuttamien haasteiden takia. Tapahtumista informoidaan myöhemmin vallitsevan tilanteen mukaan. Kannattaa seurata Kuortaneen kunnan nettisivuja kuortane.fi/liikuntakalenteri sekä Facebook-sivua Kuortaneen liikuntatoimi. 

Varhaiskasvatuksen koko henkilöstölle järjestetään kolmiosainen koulutuskokonaisuus liikkumisen kehittämiseksi hoitopäivien arjessa. Ensimmäinen koulutus järjestetään marraskuun alussa yhteistyössä Kuortaneen Urheiluopiston kanssa, joka on tehnyt vastaavaa kehitystyötä varhaiskasvatuksen kehittämishankkeissa.

Projektityöntekijä Merja Korpela vetää ikäihmisten liikuntakerhoa koronaohjeistukset huomioiden.